Vielä on aikaa sopia ilmainen neuvontakäynti metsääsi!
Onko metsäsuunnittelu ajankohtaista sinunkin metsälössäsi tai aiemman suunnitelman päivittäminen? Pitäisikö nyt miettiä tulevan kesän aikana tehtäviä nuoren metsän hoitotöitä? Millaiset mahdollisuudet sinulla on parantaa metsäsi tuottoa?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen kun tilaat Innoforin metsäasiantuntijan käymään metsässäsi. Metsäneuvojat tekevät ilmaisia neuvontakäyntejä metsänomistajien luo huhtikuun loppuun asti.
Ota yhteyttä oman alueesi metsäneuvojaan!
Innoforin metsäneuvonta kattaa nyt myös Pirkanmaan ja läntisen Uudenmaan
Innoforin metsäneuvonta sai odotettua täydennystä kun Aija Mäkinen ja Peik Grönholm aloittivat tehtävänsä kuluvan vuoden alussa. Ota yhteyttä Aijaan ja Peikiin kun haluat asiantuntevaa metsäneuvontaa Pirkanmaalla tai Länsi-Uudellamaalla! Yhteystiedot.
Aija Mäkinen
Olen Aija Mäkinen ja toimialueeni on Tampere sekä sen ympäristökunnat, lähes koko Pirkanmaa. Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri. Opiskeluissani suuntauduin monitavoitteiseen metsäsuunnitteluun. Työkokemusta minulla on mm. hankinta- ja energiapuun parista. Erityisenä mielenkiinnon kohteena minulla on metsien perinteinen käyttö. Tarvittaessa palvelen myös ruotsiksi!
Jag heter Aija Mäkinen och mitt verksamhetsområde är Tammerfors och dess grannkommuner. Jag är utbildad till skogsbruksingenjör. I mina studier fördjupade jag mig i skogsplanering där man tar i beaktande skogsbruk, mångbruk, landskapsvård, viltvård samt miljövård.
Peik Grönholm
Olen Peik Grönholm. Toimialueeni on läntinen Uusimaa sekä Kemiönsaari. Valmistuin 2003 metsätalousinsinööriksi. Pääopiskeluni ohella olen myös suorittanut luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon. Aikaisempaa työkokemusta minulla on ammattikorkeakoulusta, jossa olen opettanut mm. luontokartoitusta, lajituntemusta ja perinnemaisemanhoitoa. Sen lisäksi olen tehnyt luontokartoituksia sekä ennallistamis- ja hoitosuunnitelmia. Palvelen myös ruotsin kielellä!
Jag heter Peik Grönholm. Mitt verksamhetsområde är Västra Nyland och Kimitoön. Min utbildning är skogsbrusingenjör, examen från 2003. Vid sidan av mina huvudsakliga studier har jag också studerat till naturinventerare, som är en specialyrkesexamen. Tidigare arbetserfarenhet har jag som lärare i yrkeshögskola, där jag undervisade i ämnen som naturinventering, artkännedom och skötsel av vårdbiotoper. Utöver detta har jag också jobbat som naturinventerare och då särskilt hållit på med skötsel- och restaureringsplaner.
FSC-sertifikaatti on metsänomistajalle mahdollisuus
 |
| Kuva © 1996 FOREST STEWARDSHIP COUNCIL A.C. FSC-SECR-0160 |
Innofor Finland Oy saa FSC -Sertifikaatin kevään 2009 aikana. Tässä yhteydessä myös ensimmäiset maanomistajat, jotka sitoutuvat hoitamaan metsiään FSC- kriteereiden pohjalta, saavat metsilleen sertifikaatin.
Vastuullisena ryhmänvetäjänä toimii Innofor Finland Oy. Ryhmän sertifiointi tarkoittaa, että tarkastukset tehdään otannalla ja tulevat siten omistajille sitä edullisemmaksi mitä suurempi ryhmä on kyseessä.
FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on avoin jäsenjärjestö, johon voivat liittyä jäseniksi organisaatiot ja yksityiset henkilöt. Järjestö on perustettu 1993 ja sen päämaja sijaitsee Bonnissa, Saksassa. Jokaisen maan kansalliset standardit on laatinut ryhmä ympäristöalan, metsäalan ja yhteiskunnallisen alan edustajia tavoitteenaan edistää ympäristön kannalta vastuullista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsien hoitoa.
FSC-sertifioidusta puusta valmistetut tuotteet ovat kysyttyjä maailmalla. Esimerkiksi Harry Potterin 10 miljoonan kirjan painos painettiin FSC-paperille.
FSC:n ja sertifioijien toiminta perustuu kymmeneen pääperiaatteeseen ja niihin liittyviin metsänhoidon kriteereihin. Sertifiointi suoritetaan vuonna 2005 hyväksyttyjen kansallisten hyvän metsänhoidon FSC- kriteereiden pohjalta.
Lisätietoja toimisto@innofor.fi tai http://finland.fsc.org.
Erirakenteinen metsänkasvatus tasaa metsästä saatavia tuottoja
- ja säilyttää kauniin maiseman
-Päätehakkuuala näyttää aivan siltä kuin hakkuuta ei edes olisi tehty, toteaa tyytyväinen metsänomistaja Walter Röbbelen uudistusalastaan marraskuisen hakkuun jälkeen. Vihantilaisen metsänomistajan metsistä käsiteltiin noin viisi hehtaaria erirakenteistavalla hakkuulla.
Täydellistä erirakenteishakkuuta ei voitu tehdä, sillä metsä oli neljä vuotta aikaisemmin käsitelty alaharvennuksella ja nuorempaa alikasvospuustoa ei ollut kaikkialla. Puustoksi jätettiin säilynyt alikasvospuusto ja riittävä määrä hyvälaatuisia siemenpuita – mäntyjä ja lehtipuita, jotka eivät vielä kaikki olleet tukkimitan täyttäviä. Ne saavat nyt rauhassa lihoa seuraavaan hakkuuseen mennessä, jolla edelleen pyritään edistämään metsän erirakenteisuutta.
– Puusto jätettiin harvaksi, jotta myös männyn taimettuminen onnistuu hyvin, kertoo Innoforin Pohjois-Pohjanmaan alueen johtava metsäneuvoja Juhani Saarikoski. Taimettumista seurataan jatkossa ja sitä edistetään tarvittaessa kevyellä maanpinnan muokkauksella niiltä osin kuin se on tarpeen. – Pintakerroksen laikuttainen rikkominen onnistuu loistavasti mönkijään asennettavalla lisälaitteella, Juhani Saarikoski kertoo.
Erirakenteisessa metsänhoidossa metsän tuotto jakautuu ajallisesti tasaisemmin. – Jos tällä kohteella olisi tehty avohakkuu, tukkipuuta päästäisiin korjaamaan seuraavan kerran vasta 60-70 vuoden kuluttua. Nyt tilanne on toinen, Juhani Saarikoski toteaa. Lisäksi metsänomistajalle syntyy kustannussäästöjä, kun päätehakkuun jälkeiset uudistamiskustannukset jäävät parhaassa tapauksessa kokonaan pois.
Walter ja Anna-Liisa Röbbelen kertovat arvostavansa kauniina säilynyttä maisemaa. Käsitelty metsäalue sijaitsee Vihannin harjualueen monimuotoisessa ja vaihtelevassa maastossa. Alueella kulkeva Läntisrannan luonto- ja perinnepolku kulkee osittain myös Röbbelenien metsän läpi.
- Mielestäni on tärkeää, että maisema säilyy mahdollisimman yhtenäisenä ja kauniina koko kuuden kilometrin pituisen reitin varrella, Walter kertoo. Myös naapurit ja tuttavat ovat antaneet kiitosta kauniina säilyneestä maisemasta.
- Viimeisimmät avohakkuut metsissämme tehtiin vuonna 1995, Walter kertoo. Hän on jo pidempään etsinyt metsiensä hoitoon vaihtoehtoista ratkaisua, joka vastaisi heidän asettamiaan tavoitteita parhaiten. – Viime vuonna teimme Innoforin kanssa hoitosopimuksen. Kokemuksemme Innoforin palveluista ovat olleet hyvin myönteisiä.
Tilanteeseen on tyytyväinen myös Innoforin metsäneuvoja. – Voidaan sanoa, että olemme onnistuneet hyvin tälläkin kohteella – hakkuu toteutettiin niin, että metsänomistaja voi olla tyytyväinen lopputulokseen monelta kannalta. Maisema säilyi kauniina huolellisen suunnittelun ja ennen kaikkea taitavan monitoimikoneenkuljettajan ansiosta. Maisemallisten tavoitteiden lisäksi hakkuutulot saatiin hyvälle tasolle, Juhani Saarikoski kertoo. Yhteistyö jatkuu keväällä, kun Juhani Saarikoskella laadinnassa olevaa metsäsuunnitelmaa tarkastellaan yhdessä. – Lumien sulettua tarkoituksena on kiertää metsä yhdessä läpi ja katsoa toimenpide-ehdotuksia paikan päällä, Walter kertoo.
Erno Lehto, toimitusjohtaja
Metsälaki kaipaa muutosta
Suomessa on runsaasti metsiä, joissa avohakkuu ei syystä tai toisesta tule kysymykseen. Onko yhdentekevää kuinka näitä metsiä hoidetaan?
Metsän eri käsittelymenetelmät ovat lähentyneet toisiaan, mutta lain tulkinta laahaa perässä. Metsälain 6 § sallii poikkeukset tavanomaisesta metsänhoidosta, jos metsä on "erityiskäytössä" tai sen monikäytöllä on "erityistä merkitystä". Erirakenteista kasvatusta käytetäänkin tällä hetkellä lähinnä tilanteissa, joissa metsää syystä tai toisesta ei kannata tai voida avohakata. Sitä ei sovelleta suoraan talousmetsien käsittelyyn. Miksi näin? Yksittäisen metsälön tuottoon vaikuttaa erittäin moni tekijä, eikä metsänkäsittelymenetelmien edullisuus aina ole vertailukelpoista paikkakuntien ja metsätyyppien välillä.
Koska metsän luontainen uudistuminen tapahtuu epätasaisesti, erirakenteisessa metsässä voi olla aukkoja tai hakkuun jäljiltä tuhoutunutta alikasvosta. Näiden kohtien uudistaminen esimerkiksi maan pintamuokkauksella tai istutuksilla on perusteltua, mutta ei saisi olla peruste edellyttää koko kuvion raivausta ja istutusta.
Erirakenteinen kasvatus menetelmänä tulisi kirjata lakiin. Ennen lain muutostyötä tulkintaa laista ja asetuksesta tulee muuttaa niin, että se huomioi metsänkasvatuksen eri tilanteet paremmin. Alueellisille metsäviranomaisille ei ole annettu ohjeita, miten erirakenteisen kasvatuksen onnistumista mitataan. Ainoaksi keinoksi jää vertailu tasaikäisen metsän tarkistusohjeisiin, mikä johtaa nurinkurisiin tilanteisiin erityisesti hakkuiden jälkeisen luontaisen uudistumisen arvioinnissa.
Taimikon arviointia (ML 8 §) koskevaa maa- ja metsätalousministeriön tulkintaa tulisi muuttaa huomioimaan metsän jatkuva uudistuminen, erikokoinen taimiaines ja sen sijoittuminen kuviolla. Tarvitaan vähintäänkin tulkintaohje ministeriön päätöksen 8 §:n viimeiseen momenttiin.
Myös kasvatuskelpoista puustoa (ML 5 §) koskevan tulkinnan tulisi huomioida paremmin erikokoinen puusto metsässä. Erirakenteisen metsän kasvatus mahdollistuu pitkälti määrittämällä kasvatuskelpoiseksi metsän ylimpien puiden lisäksi myös hyväkuntoinen ja elinvoimainen alempien latvuskerrosten puusto (MMM:n Päätöksen 3 § 1 mom.).
